Hit enter after type your search item

Kilpapyöräily tänään ja huomenna

You are Reading..

Kilpapyöräily tänään ja huomenna

Suomalaiset eivät ole innostuneet kilpapyöräilystä vielä samalla tavalla kuin keskieurooppalaiset. Pyöräily on erittäin suosittu kilpalaji etenkin Keski-Euroopan maissa kuten Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Hollannissa. Niin ikään Yhdysvallat sekä entiset neuvostovaltiot tuottavat tänä päivänä erinomaisia kilpapyöräilijöitä. Lajia pidetään yleisesti ottaen maailman vaativampana kestävyysurheilulajina.

Vancouver, Canada, – July 10, 2013: Men and women compete in the 2013 Global Relay Gastown Grand Prix cycling race. The 40th anniversary event was won by Leah Kirchmann (women) and Ken Hanson (men).

Suomessa aktiivisesti pyöräilyä harrastavia on yli miljoona, mutta kilpapyöräilyn saralla suomalaismenestystä ei ole nähty. Suomen kilpapyöräilyhistoria näki parhaimmat kansainväliset sijoitukset 1970-luvulla, jolloin Harry Hannus oli MM-kilpailuissa neljäs vuonna 1977 ja Mauno Uusivirta voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1975. Suomalaisväriä on nähty suurissa kilpailuissa kuitenkin useammankin pyöräilijän toimesta. Viimeisimmät Ranskan ympäriajossa nähdyt suomalaispyöräilijät ovat vuosien 2005-2007 aikana kilpailuun osallistunut Kjell Carlström ja vuonna 2009 osallistunut Jussi Veikkanen. Pyöräilyn suosio kasvaa kuitenkin Suomessa vuosittain. Kilpapyöräilyn suomenmestaruudesta kilpaillaan vuosittain kesäkuussa.

Kilpapyöräilyn kilpailuluokat ja -tyypit

Kansainvälisen kilpailukalenterin päätapahtumat muodostuvat kolmesta ajettavasta etappikilpailusta: Italian ympäriajosta (Giro d’ Italia) toukokuussa, Ranskan ympäriajo (Tour de France) heinäkuussa ja Espanjan ympäriajo (Vuelta a España) syyskuussa.

Jokainen kilpailu kestää etappeineen kolme viikkoa. Kokonaiskilpailujen voittaminen on havitelluin titteli, mutta ympäriajojen aikana kisataan myös parhaimman mäkimiehen ja kirimiehen titteleistä. Uusimpana joukossa on joukkueajo, jolloin joukkueet kilpailevat keskenään. Kokonaiskilpailuiden merkittävämmät osuudet ovat mäkiosuudet ja henkilökohtaiset aika-ajot.

Nykyisten kisojen reittejä suunnitellessa on pyritty lyhentämään kokonaiskilpailumatkaa ja yksittäisiä etappeja, mutta sen vastapainoksi aika-ajojen yhteiskilometrimäärää on vuosittain kasvatettu. Lajin alkuaikoina 1900-luvun alussa kilpailijat joutuivat polkemaan jopa epäinhimillisiä 400-500 kilometrin päiväosuuksia, kun nykyään päiväosuudet ovat jääneet noin 200 kilometrin tuntumaan. 1900-luvun alussa pyöräilijöiden keskiarvonopeus oli noin 26 kilometriä tunnissa, kun nykyään luku on 40 kilometriä tunnissa. Nopeimmat pyöräilijät polkevat jopa 50 kilometrin tuntivauhdilla.

Maantiekilpailut luokitellaan yleensä pituuden ja tyypin mukaan. Yhden päivän kilpailuja ovat sellaiset pyöräkilpailut, joissa ensimmäisenä maaliin tullut voittaa. Useamman päivän kilpailuissa, kuten ympäriajoissa, taasen ajetaan useampia osuuksia peräkkäisinä päivinä. Kokonaiskilpailun voittaa se pyöräilijä, joka on käyttänyt vähiten aikaa radalla kaikkien kilpailupäivien aikana. Ympäriajoissa mitataan myös muita pyöräilijältä vaadittavia ominaisuuksia, kuten mäki- ja sprinttiajoa. Mäkiosuuksista ja sprinteistä paljon pisteitä saaneet palkitaan.

Kilpailutyypit taasen jakautuvat normaaliin maantie-etappiin, aika-ajoon, joukkueaika-ajoon, paritempoon ja kortteliajoon. Maantie-etappi ajetaan paikasta A paikkaan B, kun taas aika-ajoissa kilpailijat lähtevät matkaan kahden minuutin välein ja nopein voittaa. Joukkuekilpailuissa joukkue muodostuu 9 ajajasta, joiden viisi parasta tulosta merkitään lopputuloksiin. Paritempossa parin yhteinen aika määräytyy jälkimmäisen parin ylittäessä maaliviivan. Kortteliajoon lähdetään yhteislähdössä ja kilpaillaan suljetulla, korkeintaan 2 kilometrin pituisella, kortteliradalla, yleensä kaupungeissa.

Suomen kilpapyöräilyn sarjat ja luokat

Maantiepyöräilyssä sarjojen pääjako tehdään sukupuolen mukaan. Naispyöräily on ympäri maailmaa vähemmistössä, mutta Suomessa naisille on yksi yleinen sarja, elite. Miesten sarjojen nimet ovat elite ja kilpa, joista elite on korkea-arvoisempi. Miesten sarjassa pyöräilijä aloittaa ensin kilpasarjassa, josta cup-pisteitä haalimalla voi nousta elite-sarjaan. SM-kilpailuin voivat osallistua ainoastaan ne elite-sarjan pyöräilijät, joilla on lisäksi elite-lisenssi.

Osakilpailuiden pisteet jaetaan sijoittumisen mukaan. Niin miehissä kuin naisissakin kilpaillaan lisäksi eri ikäluokissa, jotka määräytyvät kuluvan kauden mukaan. Junioriluokiksi lasketaan N/M-16 ja N/M-18 -sarjat, joissa numero tarkoittaa yläikärajaa. Kilpa- ja elite-sarjojen lisäksi miehillä ja naisilla on omat masters-luokat N/M-30 -luokasta ylöspäin. Ikäluokkien ja sarjojen laajan määrän takia niitä usein yhdistetään samaan lähtöön niin, että esimerkiksi naiset ajavat samaan aikaan junioreiden kanssa. Myös miesten elite- ja kilpasarjoja yhdistellään välillä samaksi lähdöksi.

Kilpapyöräily on joukkueurheilua

Pyöräillessä puhutaan aina yksittäisistä ajajista, mutta yllättäen pyöräily onkin joukkuelaji. Ammattipyöräilijät kuuluvat ammattilaistalleihin, joiden nimet määräytyvät sponsorien mukaan. Tallien nimien nopean vaihtuvuuden takia normaalin katsojan voi olla vaikea hahmottaa mistä tallista on kyse.

Suomen pyöräilyn kärkiryhmän joukkueet ovat joko seurojen omia tai niiden alla toimivia sponsoroituja tiimejä. Suomessa on noin 80 aktiivisesti toimivaa pyöräilyseuraa. Kuka tahansa voi liittyä niihin, minkä jälkeen hän voi osallistua kilpailuihin. Seura maksaa joko osan tai kaikki kilpailuiden osallistumismaksuista. Seurojen alla toimii myös erillisiä kilparyhmiä, jotka ajavat sponsoroituna tiiminä. Ajaja voi osallistua kaikkiin kilpailuihin tiiminsä riveissä, mutta suomenmestaruudesta kilpailevat ainoastaan seurat.

Tunnettuja suomalaisia kilpaseuroja ovat TWD-Länken ja Porvoon Akilles. TWD-Länken on hallinnut kilpailuja jo useamman vuoden ja heidän riveissään polkee Suomen tämänhetkiset huippunimet Jussi Veikkanen ja Samuel Pökälä.

Merkittävimmät pyöräilykilpailutapahtumat Suomessa ja maailmalla

Kolmen suuren ympäriajon lisäksi kansainvälisesti ja kansallisesti kilpaillaan monessa kilpailussa pyöräilykauden aikana. Italian, Ranskan ja Espanjan ympäriajot ovat niistä kuuluisimmat. Kaikki kansainväliset kilpailut koordinoi UCI (Union Cycliste Internationale). Perinteisiä yksipäiväisiä maantiepyöräilykilpailuja kutsutaan klassikoiksi, jotka ovat samalla arvostetuimpia kilpailukalenterin tapahtumia. Vanhimmat niistä on ajettu jo 1800-luvulta lähtien ja osaa niistä kutsutaan monumenteiksi.

Suurin osa klassikoista on kuulunut UCI Pro Touriin, UCI World Rankingiin ja vuodesta 2011 eteenpäin kaikki sarjat yhdistävään UCI World Touriin, joka on nykyisin miesten maantiepyöräilyn korkein taso. Sarjaan kuuluu 29 kilpailua, joista jaetaan sarjapisteitä. Suomen kilpailukausi alkaa huhtikuun lopussa ja suomenmestaruudesta kilpaillaan kesäkuun lopulla. SM-kilpailuissa kilpaillaan yhteislähdössä ja aika-ajossa. Ratapyöräilyn ja kortteliajon SM-kilpailut järjestetään erikseen. Suomen tunnetuimpia kuntoajoja on vuodesta 2016 järjestetty Helsinki Velotour, Vuelta Vantaa ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Giro d´Espoo.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *